Levi on yksi suosituimmista laskettelukeskuksista ja moni matkustaakin Leville juuri niiden yli neljänkymmenen eri rinteen vuoksi. Kaikki eivät rinteissä kuitenkaan viihdy, ja moni saattaa miettiäkin, mitä Levi pystyy tarjoamaan heille.
Nuoruudessa vietin talvisin illat ja vapaapäivät usein muutaman kilometrin päässä Kuopion keskustasta sijaitsevassa Antikkalan rinteessä. Tuolloin oli oikea rinteiden ”huimapää”, mutta rinteet jäivät puuhun laskemisen jälkeen. Sen jälkeen olen hyvin satunnaisesti ollut rinteessä, ja viimeisestä kerrasta on varmaankin kymmenen vuotta, jos ei enemmänkin. Niinpä tarvitsin Leville muuta ajanvietettä kuin rinteet.
Levitunturin huippu ja gondolihissit
Levitunturin huipulle pääsee myös ilman suksia, sillä gondolihissi tuo tarvittaessa myös alas. Leviltä löytyy kaksi gondolihissiä, Levi Express ja Gondoli2000. Levi Express lähtee Zero Pointin luota ja vie Panorama hotellille. Hotellin vierestä löytyy saamelaismuseo Samiland. Itse jätin tämän museon välistä, sillä oli vieraillut jo Siidassa. Lempipaikkojani-blogin Jonna vieraili syksyllä museossa ja täältä voi lukea hänen kokemuksiaan siitä.
Levi Expressiä mainostetaan näköalahissinä, ja toki takaisin päin tulessa koko Sirkan kylä näkyy, mutta itse matka kestää alle 5 minuuttia, joten kovin pitkään maisemista ei pääse nauttimaan. Upeammat maisemat puolestaan löytyi kun matkusti Activity Parkissa sijaitsevalla Gondoli2000-hissillä Levin huipulle. Auringon laskiessa huipulta avautuvia maisemia ei pysty sanoin kuvailemaan. Pehmeä valo taittui ympäröivien tunturien taakse.
Ihan huipulla pystyy liikkumaan myös tavallisilla kengillä, kunhan vähän katsoo mihin astuu, eikä tarkoituksella tee kuoppia laskijoiden reiteille. Jos huipulta haluaa laskeutua kävellen alas, tarvitsee rinteiden reunassa kulkemiseen lumikengät. Gondoleihin (ja Activity Parkiin vievään bussiin) saa ostettua hieman edullisemmin Levi Ski:n verkkokaupasta.
Levitunturin juurelta lähtee monta hiihtoreittiä, mutta myös patikointireittejä. Patikointireitit olivat hyvin merkittyjä, eikä eksymistä tarvinnut pelätä, vaikka mukana ei ollutkaan karttaa. Patikointi reiteiltä ei valitettavasti päässyt saamaan tunnelmaan, kuin luonnonpuistoissa liikkuessa, sillä reiteillä oli muutama muutkin. Reitit sopivat päiväpatikointeihin ja Eturinteen kulmasta lähti helppokulkuinen kävelyreitti, joka oli myös kuljettavissa ilman lumikenkiä. Neljän kilometrin päästä löytyi laavu, johon olisi tarvinnut omat puut mukaan. Vaikka tulta ei saanutkaan sytytettyä, oli laavulla hyvä pysähtyä juomaan kaakaot ennen takaisin suuntaamista. Sen verran myöhäiseksi meni paluu, että otsalampulle tuli loppumatkasta käyttöä.
Levin rinteiden vierestä nousee myös Kätkätunturi, jonka laelta on upeat näkymät ympäröiville tuntureille. Kätkätunturin huipulle nouseminen ei ole se kevyin patikka, mutta peruskuntoiselle se yleensä on kiivettävissä. Tänä vuonna talvi on lapissakin ollut hieman erilainen ja lunta on riittänyt melkein enemmän kuin tarpeeksi. Tuo lumi toi minunkin huiputukseen haasteet, niistä voit lukea enemmän täältä, mutta hyvällä varustuksella vähän vaativammatkaan keliolosuhteet eivät ole este. (Tosin nyt (2/20) monessa paikassa Lapissa on annettu lumivyöryvaroituksia. Kätkätunturille menevä reitti on kuitenkin paljon kuljettu, joten sen pitäisi olla turvallinen, kunhan pysyy merkityllä reitillä.)
Lumilinnahotelli Luvattumaa
Luvattumaa sijaitsee seitsemän kilometriä Levin keskustasta, eikä kyseessä ole raamatun luvattu maa, vaan lumesta ja jäästä rakennettu hotelli, johon pääsee tutustumaan myös ilman, että yöpyy hotellissa. Luvattuun maahan johtavat myös hiihtopolut Levin keskustasta, ja hotellin yhteydessä oleva kahvila olikin monen hiihtäjän taukopaikka. Tuo kahvila oli kuitenkin ihan tavallinen lämmitetty kahvila, ja jos halusi mennä nauttimaan juomia lumilinnan puolelle, piti sinne maksaa sisäänpääsy, joka oli nyt 16 euroa. (Tällä hetkellä Levin sivujen mukaan hinta olisi noussut 17 euroon.)
Tuolla hinnalla toki pääsi tutustumaan kaikkialle lumilinnan sisällä. Ja olihan siellä hienoja reliefejä linnan seiniin kaiverrettuna. Hotellihuoneet itsessään oli melko yksinkertaisia, mutta varmasti erinomainen paikka heille, jotka eivät ole tottuneet talvisin nukkumaan ulkona, sillä yhtä kylmähän siellä on kuin ulkona, mutta tietenkään tuuli ei saa ilmaa tuntumaan samalla tavalla kylmältä kuin ulkona.
16 euroa sisäänpääsystä tuntui aluksi melko kalliilta, mutta toisaalta kun miettii mitä sellaisen lumilinnan ylläpito maksaa, hinta vaikuttaa ihan kohtuulliselta. Yöpymisethän tuolla on sitten ihan eri hintaluokassa, ja halvimmillaan yhden hengen huone taitaa irrota jollain 250€.
Luvattumaahan on helppo tulla omalla autolla, taksilla, tilauskuljetuksella, hiihtämällä, moottorikelkalla tai vaikka koiravaljakolla.
Mehän päätettiin lähteä aamukävelylle Luvattuun maahan, ja se ei ollutkaan ihan helppo matka. Google Mapsista katsottiin reitti ja lähdettiin liikkeelle. Alkumatka menikin helppoa kävelytietä kulkien, mutta ensimmäiset ”haasteet” tulivatkin siinä vaiheessa, kun kävelytie loppui melko yllättäen. Siinä sitten maantien reunaa kulkien jatkettiin matkaa. Muutama pitkä katse ohi ajavista autoista saatiin ja tuli tunne, että nyt ollaan kyllä aitoja turisteja. Tieltä oli kuitenkin hyvät ohjeistukset Luvattuun maahan, ja tiekin pieneni siinä vaiheessa, ettei tienreunassa kävely enää jännittänyt samalla tavalla. Seurasimme tarkasti Google Mapsia, ja pian se näyttikin, että olemme perillä. Kartan osoittamassa kohteessa kyllä oli ”lumilinna”, sininen puutalo, jonka seinässä oli kyltti Lumilinna. Ihan sellaista lumilinnaa emme olleet odottaneet. Lopulta oikea paikka löytyi muutaman kymmenen minuutin kävelyn päästä.
Luvatusta maasta löytyy kahvilan ja lumilinnan lisäksi myös sauna, josta pääsee talvellakin pulahtamaan kylmään Ounasjokeen. Sauna jäi ainakin tällä kertaa testaamatta, mutta seuraaviin Levin reissuihin sen voisi ottaakin mukaan.
Saunomaan pääsee myös ihan Levin keskustan vierestä Immeljärveltä (jonka vierestä lähtee Kätkätunturin reitti). Jennin postauksesta pääsee lukemaan enemmän tuosta mahdollisuudesta. Samasta postauksesta löytyy myös paljon lisää vinkkejä tekemiseen, jos rinteet eivät ole se juttu.
Leviltä toki löytyy myös ne perinteiset elämyskokemukset: poroajelut (täältä voi lukea enemmän poroajelusta) ja huskyvaljakot. Ne jätin Levillä väliin, sillä olin jo päässyt ne kokemaan Saariselällä.
Leviltä löytyy paljon muutakin, jos rinteet eivät kiinnosta. Jos et kuitenkaan koskaan ole antanut laskemiselle mahdollisuutta, niin suosittelen kokeilemaan. Leviltä löytyy paljon myös hiihdonopettajia, joiden kanssa aloittelijankin on turvallista tulla rinteitä alas. Itsekin olisin suunnannut rinteeseen, jos tuo murtunut nilkka ei olisi enää oireillut. Ensi viikolla suuntaankin takaisin pohjoiseen ja Ylläkselle, jossa aion tehdä paluun rinteeseen.
Millaisista talviaktiviteeteista te pidätte?
24 Comments
Ihania kuvia Leviltä! Vaikka on olen lapsena/nuorena kolunnut Lapin ristiin rastiin perhelomilla en ole talvella käynyt Rovaniemiä pidemmällä. Täytyy ehdottomasti joku talvi ottaa viikko tai pidennetty viikonloppu vaikka Leville. Kesäinen Levi on tuttu mutta talvinenkin olisi kiva hähdä. Poro- tai koiravaljakko olisi myös kiva kokea ja hiihtää – siis murtsikkaa.
Porot on ihania! Leville on Helsingistä helppo tulla vaikka pidennetylle viikonlopulle, kun Kittilän lentokenttä on ihan vieressä.
Hiihtoloma Lapissa olisi kyllä jotain niin ihanaa! Ladut ovat sielläpäin sitä luokkaa, että houkuttaisi matkustaa kokeilemaan. Laskettelu ei kiinnosta enää yhtään, mutta lumikenkäilylle Lapin maisemat olisivat melkoinen houkutus. Ei ole vielä koskaan tullut käytyä talvella pohjoisessa, kun kotitanhuvillakin yleensä saa hyvän hiihtokauden normaalitalvena.
Tänä vuonna on kyllä ollut sellainen talvi, että aika moni on paennut Lappiin hakemaan sitä talvea. Lumikenkäily on kivaa, niillä pääsee niin moneen paikkaan, jonne suksilla ei pääsisi.
Todella ihania kuvia! Olemme viettäneet todella monet hiihtolomat poikien kanssa siellä. Nyt emme ole moneen vuoteen käyneet siellä. Näiden kuvien myötä tuli todella halua lähteä sinne! Varsinkin nyt tänä talvena, kun tämä lumitilanne on vähän huono täällä!
Kiitos. 🙂 En mäkään ennen tätä etelän ”talvea” näin paljon osannut arvostaa lunta. Nyt arvostan niin paljon, että olen valmis muuttamaan vuoden aikojen perässä.
Oi että, mitä kuvia! Kivasti olit myös esitellyt Levin eri aktiviteetteja – ihan tässä innostuu 😉 Täytyy myöntää, että viime kuukausina on kyllä tullut muutenkin mietittyä Lapin reissua ihan tosissaan, sillä olisi kiva nähdä tämän talven aikana edes kerran lunta…
Aika monelle on tullut tarve tämän talven myötä matkustaa Lappiin, ja olen kyllä onnellinen tästä talvesta ja luonnosta täällä. Ennen talvea on aina ”paennut” jonnekin lämpimään, mutta asiat muuttuu, ja nyt lämpöä pakenee talveen. 🙈
Lappi on sellainen kohde, jonne pitäisi ihan oikeasti mennä. Rovaniemi on ainoa ylhäällä oleva paikka, jossa olen käynyt.
Rovaniemi on myös kiva paikka, mutta pohjoisemmassa Lapissa luonto on vaikuttanut ainakin muhun vahvemmin. Kansallispuistot on mahtavia kohteita.
Jopas on Levi muuttunut 20 vuodessa! Kehitys tuntuu olleen hurjaa sen jälkeen, kun olen siellä lapsena käynyt. Hyvä kattaus tarjonnasta, joka saattaisi tulla tarpeen, jos veisin ei-hiihtävän ulkomaalaisseuralaisen sinne Lappiin tutustumaan 🙂
Levi on varmasti muuttunut 20 vuodessa, ja muuttuu koko ajan. Tuntuu, että sitä rakennettiin nytkin vähän joka puolella, tai ainakin Sirkan keskustaa. Jännä nähdä millainen paikka Levi on vaikka 10 vuoden päästä.
Levi on kyllä kaunis paikka, ja nykyään myös todellinen lomailijan paratiisi. Itsekään en tykkää lasketella, joten Levillä yleensä ulkoilen, syön hyvin, ja käyn kylpylässä. Viimeksi kävin Levillä muutama vuosi sitten jouluna. Vuorkasimme ison mökin, johon joulua tuli viettämään myös äitini ja siskoni perheineen.
Mulla jäi kylpylä kokematta, mutta ehkäpä sitten seuraavalla kerralla. Millainen kylpylä oli?
EIköhän se meikäläiselle paras talviaktiviteetti olisi ihan perinteinen murtomaahiihto, jos noinkin lumisiin maisemiin päätyisin. Vähemmän minäkään elämäni aikana olen lasketellut, vaikka jonkun alkeiskurssin joskus kävinkin ja muutamia sinisiä rinteitä tulin alas Zell-am-Seessä. Sveitsin Davosissa olikin sitten jo hyvin myös murtsikkalatuja.
Suomessa olen käynyt kerran Luostolla ja töiden puolesta Saariselällä, muuten Lappi on jäänyt kartallani valkoiseksi 🙂
Mä oon ollut vähän huono murtsikkahiihtäjäkin, kun Helsingissä noita latuja ei liiemmin viime vuosina ole ollut. Malmin lentokenttää kun kesällä kiertää vuoropäivinä eri suuntaan, talvella ei oikein innosta sen parin viikon aikana enää mennä hiihtämään. Nyt kyllä suunnitelmissa on taas hankkia murtsikkasukset ja aloittaa taas perinteinen hiihto.
Oltiin viime joulukuussa Levillä (ja ylipäätään Lapissa) pitkästä aikaa, ja muistin taas kuinka ihanaa siellä on! Olen aikoinani lasketellut hyvinkin aktiivisesti, ja ai että oli siistiä päästä pitkästä aikaa rinteeseen. Mutta olihan siellä toki paljon muutakin tekemistä!
Murtsikkaakin oli ihana hiihtää, ja käytiin myös porotilalla sekä moottorikelkkailemassa Immeljärven jäällä. Kivoja kokemuksia neki, varsinkin meidän lapsille, jotka olivat Lapissa vasta tokaa kertaa elämässään. Ja muuten illallinen maineikkaassa Niliporossa oli ihan huikea, vahva suositus tälle ravintolalle!
Niliporo on ehdottomasti seuraavalla Levin reissulla listalla, nyt se jäi kokematta. Moottorikelkkailuun on ollut mahdollisuuksia, mutta toistaiseks on ollut niin paljon muuta tekemistä, etten ole malttanut lähteä.
Mielikuvani laskettelukeskuksista ja -paikkakunnista on ollut sellainen, että turha edes vaivautua, jos ei aio hiihtää tai lasketella. Mutta tämän perusteella ainakin Levillä olisi paljonkin tekemistä. En ole koskaan lasketellut tai käynyt Vaasa-Oulu-Kuopio-linjan yläpuolella mutta ehkä joskus. Laavu ja vaeltaminen houkuttelevat enemmän kuin sukset 🙂
Mä olen myös niin paljon enemmän patikoija- ja vaellusihminen, ja Lappiin ensisijaisesti luonnon vuoksi olen tullutkin. Odotan kyllä tosi paljon myös Lapin luontoa kesällä ja syksyllä, varsinkin just ruskan aikaan.
Minulle myös Antikkalan rinne on tuttu, sillä nuorena kuuluin Puijon Hiihtoseuraan. Siinä kyllä sitä rinnettä tahkottiin ylöspäin. Olisipa kunto varastoituvaa laatua.
Youtubessa samulione on tehnyt Levistä ”elokuvan”, jossa tietääkseni ei lasketella suksilla, vaan posotetaan alapeltiä maastopyörillä. En ole ikinä lasketellut, mutta kai minä olen sen Antikkalan rinteen laskenut alas latusuksilla.
Kesäisin Levillä on hyvät pyöräilyreitit, ja on niitä talvellakin jonkin verran, mutta esim. Levi-Ylläs välinen reitti on ajettavissa vain sulan maan aikaan.
Kivoja vinkkejä! 🙂 Tuo luvattumaa olisi siisti kokemus!
Olihan Luvattumaa hieno kokemus, nyt pitää mennä tutustumaan Ylläksen lähellä olevaan Snow Villageen, joka on ainakin samalla idealla tehty kuin Luvattumaa.